Kartta

Mjory (Myory)

Mjory eli Miory on pieni kaupunki ja hallintopiiri Valko-Venäjän Vitsebskin alueen luoteisosissa. Vuoden 2009 väestönlaskennassa kaupungin asukasluku oli 8 188. Koko hallintopiirin asukasluku 24 364 sisälsi Mjoryn kaupungin ohella ympäröivän maaseudun asukkaat ja Dzisnan pikkukaupungin piirin pohjoisrajana toimivan Väinäjoen rannalla.

Satelliittikuvista näkyy, että noin 5 kilometriä Mjoryn kaupungin koillispuolella sijaitsee sotilaslentokenttä.

Soistaan tunnettu Jelnjan hydrologinen suojelualue, joka sijaitsee pääosin Mjoryn hallintopiirissä, on eräs kansainvälisesti tunnetuimpia Ramsarin sopimuksen mukaisia vesiperäisiä suojelualueita Valko-Venäjällä.

Kartta - Mjory (Myory)

Leveysaste / Pituusaste : 55° 37' 20" N / 27° 37' 41" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Mjory

Google

Kartta - Mjory

Google Earth

Kartta - Mjory

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Mjory

Nokia (yritys)

Kartta - Mjory

OpenStreetMap

Kartta - Mjory

Esri.WorldImagery

Kartta - Mjory

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Mjory

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Mjory

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Mjory

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Mjory

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä